Raija
Leppäharju
Tilinpäätöksen analysointia
Kaupungin
tilinpäätöksestä
Näin vaalien kynnyksellä on hyvä tarkastella v. 2016
lukuja kuntataloudessamme. Tilinpäätöksen mukainen vuosikate (kulut isommat
kuin tulot) oli miinuksella 2.786.000,- euroa. Terve kuntatalous edellyttäisi,
että vuosikate olisi sen verran plussalla, että se kattaisi poistot. Poistojen
määrä oli 1.821.000,- euroa. Tilikauden
tulos oli siten 4.607.000,- euroa miinuksella. Kirjanpidollisten siirtojen
jälkeen alijäämäksi jää 3.761.000,- euroa.
Poistoissa on mukana uusien investointien osuus. Suurin menoerä oli
Selännekustannukset, yhteensä 25.363.000,- milj. euroa (61 %) kasvua ed.
vuoteen n. 600.000,- euroa.
Voittovarat (ylijäämä) vuodelta 2015 oli
10.321.000,- euroa. Joten nyt sitä on tälle ja tuleville vuosille jäljellä 6,5
milj. euroa. Joten joutuu väkisinkin toteamaan, että ”tällä menolla”
voitolliset ylijäämät on syöty vajaassa kahdessa vuodessa.
Koko
konsernin tilinpäätöksestä: (tytäryhtiöt: Rillankivi, Kehitys
Oy, Kvanttikiinteistöt Oy, Energia- ja Vesi Oy, Pyhänet Oy. Lentokenttä Oy,
Pyhäsalmen Liiketalo Oy, Toripiha)
Koko kaupunkikonsernin tilinpäätös osoittaa
4.036.000,- miljoonaa alijäämää. Koko konsernin velkapääoma on 44,4 milj.
euroa. Konsernin sijoitukset 8,3 milj. euroa.
Kun lukuja
vielä tarkastellaan konsernin velkojen näkökulmasta, on syytä olla erittäin
huolestunut. Konsernitaseessa on lyhytaikaista vierasta pääomaa hieman yli 14
milj. euroa, joka pitäisi maksaa tänä vuonna. Mikäli tilinpäätös tältäkin
vuodelta on negatiivinen, kuten on budjetoitu, ei lainan lyhennyksiä voi
hoitaa, ilman että otetaan vastaavasti velkaa.
Talouden tasapainottamistoimikunnat jatkavat työtään
yhä vaikeimpien tehtävien viidakossa.
Sepä noista luvuista. Ne kun on lähes aina kuivaa
luettavaa.
Katse
tulevaisuuteen!
Kuntien roolien muuttuessa, on haasteellista pystyä
kehittämään kunnastamme elinvoimainen maaseutupitäjä sote- ja
maakuntauudistuksen myötä. Kunta parhaimmillaan nähdään asukkaidensa yhteisönä,
joka pitää huolta keskeisistä hyvinvointipalveluista ja luo edellytyksiä kunnan
elinvoiman vahvistamiselle. Kunnan kestävä elinvoimaisuus tulee perustua
jatkuvaan uudistumiskykyyn ja hyvinvoiviin kuntalaisiin. Meidän on pystyttävä
uudistumaan tekemällä rohkeita ratkaisuja paikkakuntamme säilyttämiseksi. Mitä
ne ratkaisut sitten ovat? Niitä on varmasti syytä pohtia yhdessä kuntalaisten
kanssa. Tärkeätä on löytää yhteinen tulevaisuuden visio. Olen tästä
kirjoittanut aikaisemminkin.
Keskeisintä on saada kuntalaisille työtä. Ilman
työpaikkoja ja yrityksiä ei ole palvelujen rahoittamisessa tarvittavia
verotuloja. On tehtävä kaikki mahdollinen olemassa olevien yritysten
toimintaympäristön parantamiseksi, on tehtävä kaikki mahdollinen uusien
innovaatioiden löytämiseksi! Ja kaikki tämä, välittömästi.
Meillä on hyvät harrastusmahdollisuudet, uusi
sairaala, uusi päiväkoti, upea järvi, loistava luonto ja hyvä sijainti…
jne. Tämän paketti muodostaa kivijalan,
jonka perustalle on mahdollisuus rakentaa vaikka mitä. Nyt tarvitaan todellakin
uudistumista! Se voi parhaimmillaan tapahtua yhteisiä tilaisuuksia
järjestämällä, jossa päättäjät, kuntalaiset, eri tahot istuvat samaan pöytään
aina uudestaan ja uudestaan. On muutoksen aika!
Pyhäjärvi 4.4.2017
Raija Leppäharju
